Hiraganoja on taas opiskeltu. Olen havainnut hyväksi tavaksi sellaiset kortit, joihin toiselle puolelle kirjoittaa romajeilla tavun ja toiselle puolelle hiraganoilla, ja sitten vaan arvuuttelee itselleen niitä tavuja. Tai vielä parempi on, että joku toinen arvuuttelee, niin ei tule mielitekoa kurkkia lapun taakse. ^^' Nyt hallitsen tavut a, i, u, e, o, ka, ki, ku, ke, ko, sa, shi, su, se, so, ta, chi, tsu, te, to, na, ni, nu ja ne. Harjoittelen kahdeksan tavun rykelmissä, sillä kun A4:sen taittelee moneen kertaan, niin siitä saa juuri kahdeksan sopivan kokoista palaa. :D

Lisäksi olen opiskellut kielioppia. Tällä kertaa adjektiiveja ja muutamia partikkeleita. Adjektiivit ovat aika helppoja, kun japanin kielessä ei ole kuin kaksi ryhmää: i-adjektiivit ja na-adjektiivit. Adjektiivit myös säilyttävät perusmuotonsa, kun ne liitetään substantiiveihin esim. ちいさい いぬ (chiisai inu, pieni koira). Hankaluuksia tulee ainoastaan, kun pitäisi muistaa, kuinka ne taipuvat eri aikamuodoissa ja muodollisuutensa mukaan. :/ Poikkeuksia ei onneksi tosin ole kuin yksi ainoa, nimittäin adjektiivi いい (ii, hyvä).

Partikkelit ovatkin sitten ehkä vaikein osa kielioppia, eikä niitä kerralla jaksa kovin paljon opiskella. Tähän mennessä olen harjoitellut partikkelien wa, ga, ni ja to käyttöä. Säännöt niiden käyttämiseen ovat jokseenkin monimutkaisia, ja niitä on useita. Poikkeuksiakin löytyy. Ehkä vielä jokin päivä hallitsen ne. EHKÄ. Nyt kuittaan ja poistun. :)