Huomaa kyllä, että piiiientä takapakkia on tullut hiragaonojen opiskelussa, kun eilen testasin itseäni noilla tavulappusilla. Yli puolet hiraganoista oli jo vaipunut unholaan tai sekoitin niitä joihinkin toisiin. Selvästi näiden opiskelu vaatii päivittäistä kertaamista ja vielä kerran kertaamista, jotta kaikki jäävät varmasti päähän. Asiaa ei helpota yhtään se, että muistini on nykyään niin kovin huono. Olisi hienoa jo pystyä opiskelemaan tuosta joululahjaksi saamastani kirjasta itse kieltä, muttei se tällä menolla onnistu. Minulla on ollut niin paljon kaikkea muuta häsläämistä, etten ole malttanut pysähtyä tavuja kertaamaan. Muistakaa siis, jos itse jotain uutta kieltä alatte opiskelemaan itsenäisesti, asiat vaativat kertausta kertauksen perään ja paria päivää pidempiä taukoja ei kannata pitää. Mitä pidempi tauko opiskelussa, sitä varmemmin asiat unohtuvat.

Tänään otin uudeksi tavoitteekseni (kun olin siis vanhat tavut kerrannut ja onnistuneesti ne itseltäni arvuutellut) harjoitella tavuja no, ha,hi, fu, he, ho, ma ja mi. Onneksi osa niistä on suhteellisen helposti muistettavia, kuten esimerkiksi no, he ja hi. Kieliopista en ole ottanut uusia asioita esille, kun vanhojakin pitäisi kertailla ja harjoitella. Täytyy nyt tosissaan kerrata näitä uusia ja vanhoja joka päivä, vaikka kuinka olisi kiirettä.