Saapasjalkakissa (kuva: www.zero.net)

 

Kei Ishiyaman manga laittaa Grimmin perinteiset sadut todellakin uuteen uskoon, kuten takakannessa luvataan, esimerkiksi sudesta ja Punahilkasta tulee rakastavaisia kaiken logiikan vastaisesti ja Tähkäpää onkin poika. Luin mangat käänteisessä järjestyksessä, sillä kun löysin pari vuotta sitten kaupasta toisen osan, ei enää ykköstä saanut mistään. Mutta jokin aika sitten onni potkaisi minua lujaa, kun löysin huuto.netistä sarjan ensimmäisen osan. Voitte vaan kuvitella, mikä oli reaktioni. Olin pitkään etsinyt sitä tuloksetta. Olin siis kirjaimellisesti haljeta riemusta. Tunne, jota en tunne nykyään niinkään usein enää.

Mangojen piirrosjälki on kaiken kaikkiaan miellyttävää silmille. Kansien väritetyt kuvat puolestaan vain lisäävät sadunhohkaista tunnelmaa. Kansien ruskea pohjaväri toisaalta ei ehkä ole paras mahdollinen valinta, mutta ehkä sen on tarkoitettu vastata mielikuvaa vanhasta satukirjasta. Minun lapsuudessani satukirjojen kannet tosin olivat enimmäkseen kokonaan punaisia tai kuvitettuja, mutta tässä haetaan kai vieläkin vanhemman kirjan tuntua.

Tällaisia mangoja saisi ilmestyä useamminkin, ja tälle olisi toivonut jatkoakin, mutta kaikkeahan ei voi saada.

 

Piirrostyyli 5/5

Kannet 5/5

Hahmot 4/5

Juoni 4/5

Kokonaisuus 4/5